Kesällä 2005 messut järjestettiin Oulussa.
Messualueena oli Toppilansaaren niemenkärki Pohjanlahdella. Messualueelle rakennettiin 162 asuntoa, joista noin 50 oli näytteillä messujen aikana. Oulun asuntomessut pidettiin 15.7.-14.8.2005.
Lyhyesti Oulun Asuntomessuista
Asuntomessut Oulussa 2005 olivat järjestyksessään 36. asuntomessutapahtuma. Messut on pidetty Oulussa myös kerran aikaisemmin, vuonna 1976.
Esillä oli asumisen koko kirjo: 28 omakotitaloa, 3 vuokrarivitaloa, 8 paritaloa, 1 rivitalo ja 1 pienkerrostalo rantakorttelissa sekä 4 kerrostaloa.
Ihmisille parhaat paikat. Messualueena vanhan tervasataman alue, joka rakentuu vuoteen 2011 mennessä 2800 asukkaan asuinalueeksi.
Messujen suojelijana toimi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.
Messualue
Kesän 2005 asuntomessualue sijaitsee Oulun Toppilansaaressa. Toppilansaari on maisemallisesti arvokkaan Oulujoen suistossa, noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen satamana toimineen Toppilansalmen rannalla.
Toppilansaaren tunnusmerkit – meri ja luonto sekä kaupunkimainen ja huvilamainen rakennustapa – kohtaavat tiivistetysti asuntoalueen luoteiskärjessä sijaitsevalla asuntomessualueella. Messualue solumaisine pientalokortteleineen, tiiviine rantakortteleineen ja kerrostalokortteleineen, josta kohoa kokonaisuutta hallitseva tornitalo, on kaupunkikuvallisesti omaleimainen kokonaisuus.
Alueen pitkänomainen puisto merenrantaan johtavine sormimaisine käyttävineen rakennettiin asukkaita palvelevaksi oleskelutilaksi, jossa oli esillä taideteoksia ja vesiaiheita.
Oulun kaupunki täytti messuvuonna 400 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kaupunki halusi esittellä asumisen kehityssuuntia. Uutuuksia löytyi asuntoarkkitehtuurissa ja ympäristörakentamisessa kuin rakennusten teknisessä laadussakin.
Asuntomessualueen kaikki talokohteet olivat arkkitehtien suunnitelmia, pientalojen osalta perheiden toiveiden mukaisesti. Jokaisella pientalosolulla on oma luonteensa. Yleisilmettä kuvaa vanhan sataman karheus ja suomalainen ihmisläheinen modernismi.
Paikoitus ja kuljetukset
Paikoitusalue sijaitsi asuntomessualuetta vastapäätä Toppilansalmen toisella puolella.
Messualue-kaava
Toppilansaaren asuntomessualue on osa isompaa kokonaisuutta. Koko Toppilansaaren asemakaavoitus käynnistettiin vuonna 1999 yleisellä arkkitehtuurikilpailulla. Asemakaava hyväksyttiin keväällä 2003, jonka jälkeen alueen toteutus alkoi välittömästi. Toppilansaaren valmistuminen on ohjelmoitu vuodelle 2011.
Ratkaisun kantava idea on salmen myötäisesti kulkeva kerrostalorivistö – ”selkäranka”, joka sijoittuu entisen sataman ja huvila-alueen väliseen rajakohtaan. Rakennusten rintama jakaa alueen kahteen osaan: ”satama-alueeseen” urbaanisena ja merellisenä asuntoalueena sekä ”huvila-alueeseen” pienimittakaavaisena ja luonnonläheisenä huvilakulttuuria muistuttavana asunto-alueena. Pitkän ja kapean Toppilansaaren asuntoalueen ytimeen sijoitettu keskuskortteli ja lähipalveluvyöhyke jäsentävät aluetta kahteen osakokonaisuuteen.
Luonto, rakennushistoria ja asumisen näkökulmat ovat yhdessä muokanneet Toppilansaaren korttelirakennetta mosaiikkimaiseksi. Tämä leimaa alueen kaupunkikuvaa samoin kuin se, että osa-alueet on jäsennetty pieniin asumiskuntiin.
Teemat
Oulun messualueen teemat olivat yksilöllinen suunnittelu ja valo, vanhan satama-alueen uusiokäyttö, rakentamisen laadun ohjaus sekä ympäristörakentaminen.
Yksilöllinen suunnittelu ja valo.
Lähtökohtana asukkaat ja valo. Toppilansaaren messualueen asuinympäristön ja asuintalojen suunnittelu lähti asukkaiden tarpeista. Talot ovat yksilöllisiä, arkkitehtien suunnittelemia. Suunnittelun lähtökohtana on ollut valo.
Asumisen koko kirjo.
Oulun messualueella on kattava valikoima hyvin erilaisia ja yksilöllisiä taloja. Esillä oli kaikki asumisen muodot: omakotitaloja, rivitaloja, paritaloja, kerrostaloja, omistusasumista ja vuokra-asumista.
Vanhan satama-alueen uusiokäyttö.
Ihmisille parhaat paikat. Toppilansaaren vanha satama-, teollisuus- ja varastomiljöö muuntautuu rakentamisen edetessä urbaaniksi asuinalueeksi.
Merenläheisyys.
Alue on historiallisesti arvokas, sillä Toppilansaaren vanha tervasatama on Oulun vaurauden perusta. Messualue rajautuu Pohjanlahteen ja sen läheisyydessä on asukkaille erinomaiset virkistysmahdollisuudet aina Nallikarin uimarantoineen.
Rakentamisen laadun ohjaus.
Kaunis ja ehyt kaupunkikuva. Oulun messualueen suunnittelussa pyrittiin hallittuun ja ehjään kaupunkikuvaan sekä laadukkaaseen rakentamiseen. Kaupunki ohjasi maankäyttöä ja kaavoitusta sekä antoi tarkat rakentamistapaohjeet.
Rakentamisen laatuhanke.
Oulun rakennusvalvontavirasto toteutti messualueella teknisen laadun pilottihanketta. Tavoitteena oli kehittää pientalorakentamiseen laadun arviointimenettely arvioimalla talojen energiankulutusta, kosteudenkestävyyttä, sisäilman laatua ja ympäristövaikutuksia.
Ympäristörakentaminen.
Vastuu luonnosta. Toppilansaarella toteutettiin myös ympäristörakentamisen EU-projekti. Käytännössä tämä tarkoitti paikallisten kasviston säilyttämistä, monimuotoista viherrakentamista ja luonnonmukaista sade- ja pintavesien käsittelyä.
Taide osa rakennettua ympäristöä.
Messualueelle rakennettiin ympäristötaideteoksia, jotka suunnitteli kansainvälisesti tunnettu Atelje Dreisetl. Taideteokset sijoitettiin alueen puistovyöhykkeisiin. Oulun taidemuseo toi muutoinkin taideen lähelle asukkaita: messutaloissa on esillä oululaisten taiteilijoiden töitä.
Oheiskohteena asunto-osakeyhtiö Kiila
Oulun Asuntomessujen oheiskohteena oli peruskorjattava asunto-osakeyhtiö Kiila, joka sijaitsee Oulun keskustassa osoitteessa Aleksanterinkatu 34. Peruskorjauskohde täydensi uudistuotantoa esittelevää messutarjontaa. Rakennuskantamme vanhenee nopeasti ja peruskorjaukset tulevat entistä ajankohtaisemmiksi.
Oheiskohde oli myös linkki Oulun kaupungin historiaan ja puurakentamisen perinteisiin. Kiila on erinomainen esimerkki 1920-luvun puukaupunkirakentamisesta. Asunto-osakeyhtiö Kiilan rakennukset on rakennettu vuonna 1929, ja ne on suunnitellut rakennusmestari Jussi Karvonen.
Kiila on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja taloyhtiön rakennukset ovatkin Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden rakennusten luettelossa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus asetti kiinteistön toimenpidekieltoon vuonna 1998, ja kortteliin vahvistettiin tammikuussa 2005 asemakaavamuutos, joka suojelee rakennukset.
Klassismin ihanteet näkyvät selkeästi Kiilan rakennuksissa. Molempien rakennusten pohjakaavat ja julkisivut ovat symmetrisiä, ulko-ovien ympärillä olevat pilasteriaiheet jalistoituskoristeet edustavat niin ikään klassismia. Yhtiö koostuu kahdesta hirsirunkoisesta rakennuksesta. Molemmat rakennukset ovat säilyneet hyvin lähellä alkuperäistä asuaan eikä huoneistoihin ole tehty suuria muutoksia.
Kiilan isommassa rakennuksessa on alun perin kahdeksan 60 m²:n kaksiota ja pienemmässä rakennuksessa kaksi 60 m²:n kaksiota sekä yläkerrassa kaksi 18,5 m² huonetta. Rakennukset on tarkoitus kunnostaa kuudeksi asunnoksi.
Näyttelyasuntona oli pienemmän talon toinen asunto, italialaisen arkkitehdin Venanzia Rizzin 180-neliöinen koti 7 h + k +s kolmessa tasossa
Oululaiset ottivat messut omakseen sillä yli kolmannes kaupungin väestöstä vieraili messuilla. Aikaisempien messujen tapaan suurin osa kävijöistä tuli messuille alle 150 kilometrin päästä, mutta Ouluun tuli kuitenkin paljon myös pitkämatkalaisia. Peräti 47 prosenttia kävijöistä oli Pohjois-Pohjanmaalta. Kävijät olivat näkemäänsä valtaosaltaan tyytyväisiä.
Oulun kaupungin tekemän loppuraportin löydät tästä alta PDF-tiedostona
