Kaksi- ja kolmekymppiset suomalaiset ovat tulevaisuuden ja asumisen odotuksissaan varsin nöyriä. Tulevaisuuden yleisin asumistoive on kompakti ympäristöystävällinen pientalo. Asumisen ja yleensäkin elämänodotuksia hillitsee huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä. Suomalainen nuori on tyytyväinen tämänhetkiseen asuinalueeseensa ja asuntoonsa, mutta ei tunne kovinkaan paljon yhteenkuuluvuutta oman asuinympäristönsä muiden asukkaiden kanssa.

Kuva varttiekologisesta, varttikonservatiivista, ujosta ja solidaarisesta suomalaisnuoresta selviää Suomen Asuntomessujen 2018 ja 2017 toteuttamista mittavista edustavilla väestönäytteillä toteuttamista suomalaisten asumistoiveiden tutkimuksesta, asukasbarometristä.

– Nuorten tulevaisuuden asumistoiveena on ekologisesti kestävä Suomi, jossa kaikki halutaan pitää mukana. Yhteinen turvallinen yhteiskunta, jossa itsekin voi olla osallisena mukana, hallitsee tulevaisuusodotuksia myös asumisen osalta, kertoo Suomen Asuntomessujen vastaava tutkija Kari Tervonen.

Nuoret arvostavat lähiluontoa

– Tutkimukset osoittavat, että uskomus nuorista suomalaisista kaupunkien ydinkeskustojen vuokra-asumisen vankkumattomina kannattajina on myytti. Valtaosalle kaksi- ja kolmekymppisiä suomalaisia pientaloasuminen omistusasunnossa kaupungin läheisyydessä on mieluisin paikka ja tapa asua. Kaupunkiasumisen päällimmäisiin kehittämistoiveisiin kuuluu huoli siitä, että asuinalueiden kauneudesta ja luonnonläheisyydestä kannetaan tarpeeksi huolta, Tervonen kertoo.

Tutkimusaineistosta selviää, että kaksikymppinen suomalainen on melko tyytyväinen jo siihenkin, että on omat seinät ja katto pään päällä. Nuorille suomalaisille tärkein asunnon valintakriteerit on ensisijaisesti riittävän sujuvat liikkumisyhteydet arjen sukkuloinnissa, ja toisekseen alueen kauneus ja viihtyisyys yhdistyneenä hintatasoon, johon itsellään on varaa. Nykyisiä liikkumiseen meneviä aikoja ei koeta tarpeellisiksi lyhentää, ja nykyisiin lähipalveluihin ollaan tyytyväisiä. Siksi nuortenkin toiveet vievät enemmän pientaloalueille kuin kaupunkikeskustoihin.

– Toiveet asunnolta ovat vain muutaman piirun verran modernimpia kuin keski-ikäisillä. Nuorten sisustusmaku on skandinaavinen, mutta jonkin verran persoonallisemmalla ja irrottelevammalla twistillä kuin iäkkäämmissä ikäluokissa. Viihde- ja älyteknologia kiinnostaa, moderni ja valoisa ilme rakennuksessa ja sisutuksessa miellyttää, kuvailee Tervonen.

Suurten kaupunkien keskustassa asumisen osittaista vierastamista selittää sekin, että kaikista asumisympäristöistä se on useille vähemmän tuttu äärilaita siinä missä haja-asutusalueellakin asuminen. Toisaalta uudesta rakentamisesta ennätyksellisen suuri osa on 2010-luvulla sijoittunut kaupunkikeskustoihin.

Ensi syksynä Suomen Asuntomessujen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa järjestämässä reilun viikon mittaisessa asumisen tapahtumassa Jätkäsaaressa tehdään tutummaksi uusimman kaupunkirakentamisen virtauksia, ja sitä, miten tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö voi olla kodikas paikka.

Uusyhteisöllisen ajan paradoksi on sekin, että nuorten suomalaisten naapurisuhteet ovat kaikkein etäisimpiä. Mitä nuorempi, sitä enemmän heidän tuttavuutensa rakentuvat muiden asioiden, kuin asuinpaikan ympärille. Lähes puolet nuorista tuntee olonsa ulkopuoliseksi omassa asuinympäristössään, ja karttaa kontakteja naapureihinsa.

Kesän Asuntomessuilla Porissa on pyhitetty yksi teemaviikko hyvän naapuruuden asialle.  Asuinalueiden yhteishenki, kylä kasvattaa -mentaliteetti ja naapurustojen yhteisen tekemisen uudet ratkaisut halutaan nostaa reippaasti esille.

– Haluamme synnyttää keskustelua miten Suomessa luodaan hyviä asuinalueita joissa asukkaat voivat hyvin. Vaikka Suomi on juuri äskettäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, ja myös asuintyytyväisyys on Tanskan ohella Euroopan kärjessä, asukkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kotoisuudessa olemme kaukana toivottavasta tasosta, Tervonen toteaa.

Tutkimusfaktoja 20-40 -vuotiaista suomalaisista:

40% on hyvin kiinnostunut asumaan pientaloalueella kaupungin läheisyydessä, 20% on hyvin kiinnostunut asumaan suuren kaupungin keskusta-alueella

60% on tyytyväisiä omiin nykyisiin asumisen kustannuksiinsa, mutta 80% huolissaan siitä, miten omat rahat riittävät asumismenoihin tulevaisuudessa.  Asumisen olosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä kuin muihin elämän suuriin osa-alueisiin.

Nuorten suomalaisten iso tulevaisuuskuva on varsin yhtenäinen. Noin 80% uskoo asumisen keskittyvän vahvasti suurten kaupunkien lähiympäristöihin, älyteknologian valtaavan asunnotkin nopeasti, ja tulevaisuuden asuntojen olevan pienempiä ja energiatehokkaampia. Elintason odotetaan pikemminkin pysyvän nykyisenkaltaisena kuin kasvavan enää olennaisesti nykyisestä.

Suomen Asuntomessut on kerännyt tammikuussa 2017 ja 2018 laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suomalaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista.

Aineistosta saa kattavan kokonaiskuvan suomalaisten asukkaiden asumisen kokemuksista. Aineiston avulla voidaan kuvata laajasti, mitä suomalaiset ajattelevat asumisen kysymyksistä koko väestön näkökulmasta katsottuna.

Tutkimuksen vastaajina on ollut edustavalla väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 –  1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti-  ja kesäkuussa 2017

Lisätietoja:

Kari Tervonen, tutkija, p. 050 437 0677