Suomen Asuntomessut toimii paremman asumisen puolesta, vuoden ympäri. Pidämme asukkaan puolta asumiseen liittyvissä keskusteluissa, olipa kyse sitten rakentamisesta, asumisen kustannuksista, palveluista tai liikkumisesta. Meillä on katse vankasti tulevaisuudessa: pohdimme, miten suuret megatrendit, kuten kaupungistuminen tai teknologinen kehitys muuttavat asumista. Haluamme ymmärtää, miten ihmiset haluavat asua. Tulevaisuudessa Suomen Asuntomessuihin törmää uudenlaisissa keskusteluissa ja tapahtumissa.
Suomen Asuntomessuilla on pitkä historia paremman asumisen puolestapuhujana: olemme toimineet hyvän asumisen ytimessä vuodesta 1966 saakka. Talvella 2016 teetimme asukasbarometrin, jolla pyrimme kartoittamaan millä tolalla asuminen Suomessa on asukkaiden mielestä. Barometriin osallistui yli 1500 vastaajaa, jotka edustavat Suomen väestörakennetta.
Tulokset kertovat, että suomalaisille koti on turvallinen paikka, jossa voi ladata akkujaan. Turvattomina pidettyjä asuinalueita ei juuri ole, ja suomalaiselle tärkeä luonto on kaupunkikeskustoissakin useimmiten riittävän lähellä. Myös taloudellisesti ahtaalla olevat suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä omaan asumiseensa, korkeilla asumisen tukikustannuksilla on saatu asukasnäkökulmasta myös tuloksia aikaan. Hyvä asuinympäristö on tasapaino virikkeellisen ympäristön ja rauhan välillä. Osa arvostaa huoletonta kerrostaloasumista, osalle taas omakotitaloasuminen on tärkeä osa omaa elämäntapaa. Korkea asumistyytyväisyys perustuu siihen, että tarjolla on laaja valikoima erilaisia asuinympäristöjä, joissa kaikissa hyvän asumisen peruskriteerit toteutuvat vähintäänkin tyydyttävällä tasolla.
Elämän tyytyväisyyttä rakentavista tärkeistä osa-alueista suomalaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä juurikin asumiseen ja läheissuhteisiinsa. Suomalaisten erinomainen menestys kansainvälisissä hyvinvointia ja onnellisuutta mittaavissa tutkimuksissa nojaa osaltaan siihen, että asumisen perustarpeet täyttyvät Suomessa hyvin.
Suomalaisista on tyytyväisiä…
81% asumiseensa
81% perhesuhteisiinsa
77% ystävä- ja tuttavasuhteisiinsa
74% elämäänsä kokonaisuutena
70% harrastuksiinsa
69% vapaa-ajan määräänsä
69% elämänsä merkityksellisyyteen
65% mahdollisuuksiin toteuttaa itseään
65% henkiseen hyvinvointiinsa
63% elämänsä mielenkiintoisuuteen ja tapahtumarikkauteen
59% työhön, ammattiin ja koulutukseen liittyviin asioihin
55% fyysiseen terveyteensä
49% taloudelliseen tilanteeseensa
