Keittiönpöydän voi tarvittaessa työntää portaiden sisään piiloon. Kuva: Tuomas Uusheimo
Pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarve on etenkin pääkaupunkiseudulla suuri. Sato rakensi 68 miniasuntoa, joihin pyrki asumaan yli kymmenkertainen määrä ihmisiä.
Minikotien suosio kasvaa kohisten, kun yksineläjien määrä kasvaa. Konmarituksen ja ekologisen ajattelutavan lisääntyessä aletaan myös kyseenalaistaa hyvään elämään tarvittavien neliöiden ja tavaran määrää. Talomyyjien valikoimissa on nykyisin kaksion kokoisia minitaloja, ja asuntosijoitusyhtiö Sato on kehitellyt suositun StudioKoti-konseptin.
Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva StudioKoti-talo on pian vuoden ikäinen, ja se on herättänyt niin suurta kiinnostusta kuin kummastustakin. Hakijaryntäyksestä huolimatta konsepti on saanut kritiikkiä ulkopuolisilta. Muun muassa asuntojen pientä kokoa ja neliövuokrahintaa on ehditty moittia. Saton asuntoliiketoiminnan johtaja Antti Asteljoki kehottaa arvostelijoita kiinnittämään huomiota kokonaisuuteen ja toisaalta kuuntelemaan tyytyväisiä asukkaita.
– Pitää muistaa, että kyseessä on kokonaisuudessaan poikkeuksellinen asumisratkaisu. Virallisia neliöitä on vain 15,5 mutta asunnoissa on kuuden neliön parvi, reilu huonekorkeus ja parveke. Tilankäyttöratkaisut ovat erittäin tehokkaat, ja yhteistiloihin on panostettu, joten koti ei rajoitu vain omaan asuntoon, Asteljoki selittää.
Myös Asuntomessuille Kouvolaan 2019 rakentuu minitaloja. Lue lisää ensi kesän messuista >>
Vastaus suureen kysyntään
Sato rakensi 68:n miniasunnon kerrostalon vastatakseen asuntomarkkinoiden suureen kysyntään.
StudioKodit rakennettiin vastaamaan yhteiskunnallisesta muutoksesta kummunneeseen tarpeeseen. Yksihenkisten kotitalouksien osuus on tuplaantunut 20 vuodessa. Suomessa on 1,2 miljoonaa yksin asuvaa, Helsingissä yksin asuvia on yli puolet. Tämä rakennemuutos on johtanut siihen, että kysyntää on paljon ja tarjontaa vähän.
StudioKoti-talokaan ei pystynyt majoittamaan kaikkia halukkaita. Asuntoihin pyrki yli kymmenkertainen määrä ihmisiä eli yli 700 hakijaa.
Yksiöt ovat pääkaupunkiseudulla haluttuja, mutta hinnat ovat usein pilvissä. StudioKodissa monisatapäistä hakijajoukkoa houkutteli eittämättä 500 euron vuokrahinta. Tässä hintaluokassa on pääkaupunkiseudulla hyvin vähän tarjontaa.
Yhteisöllisyys keskiössä
StudioKoti-talon asukaskunta on varsin monimuotoinen. Asukkaista 75 prosenttia on työelämässä, vajaat 20 prosenttia opiskelijoita ja osa on eläkkeellä. Miehiä ja naisia suurin piirtein saman verran, ikähaitari on 18-69 vuotta. Talossa asuu myös kaksi pariskuntaa.
Yksi asia heterogeenistä joukkiota kuitenkin yhdistää. Asukasvalinnassa painotettiin nimittäin yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Hakijoita haastateltiin ja he suorittivat erilaisia tehtäviä.
Aktiivista minikotijoukkio onkin.
– Yhteisöllisyyden taso on hämmästyttänyt minuakin. Sykähdyttävin kommentti tuli erään iäkkäämmän asukkaan lapselta, joka sanoi tuntevansa olonsa turvalliseksi, kun äiti saa apua muilta talon asukkailta.
Äänestä mielestäsi vuoden 2018 Asuntomessujen parasta taloa varjoäänestyksessä ja osallistu arvontaan
Asteljoki kertoo myös, että talon asukkailla on yhteinen WhatsApp-ryhmä, johon on vajaan vuoden aikana kerääntynyt peräti 150 000 viestiä.
– Se kuvastaa, kuinka tiiviisti porukka on tekemisissä keskenään. Naapurin jeesaaminen on vahvaa ja vuorovaikutteista. Talon asukkaat ovat myös löytäneet uusia ystäviä toisistaan. Voin sanoa, että se lämmittää mieltä aidosti.
Talossa on yhteisiä tiloja, kuten pesula, iso oleskelutila keittiöineen ja näyttävä kattoterassi, jonka yhteydessä on myös sauna. Asukkaat järjestävät yhteisiä illanviettoja, kuten kisastudioita ja illallisia.
– Tällä hetkellä asukkaat suunnittelevat jo ensi kesän tapahtumia. Yksinäisyys alkaa olla kansansairaus, joten StudioKoti vastaa myös tähän tarpeeseen. Yhteisöllisyys on talossa tietysti vapaaehtoista. Sitä ei edellytetä, mutta se on mahdollisuus. Tietysti saa halutessaan olla myös omissa oloissaan.
Pienet tilat, tehokas tilankäyttö
Talossa on myös yhteiskäyttöauto, ja asukkaat lainailevat aktiivisesti toisiltaan esimerkiksi työkaluja ja kodinkoneita. Asumisratkaisu on siis kannattava myös ekologiselta kantilta katsottuna.
Yhteisiä tavaroita tarvitaan siksikin, että näissä neliöissä tavaroiden karsiminen on välttämätöntä. Tavanomaiseen pieneen asuntoon StudioKotia ei kuitenkaan voi verrata.
– Parvineen asunto vastaa kaksiota, ja se on aidosti toimiva. Parvelle johtavien portaiden sisällä on säilytystilaa ja vessan peilikaappi on upotettu seinään. Keittiön pöydän saa tarvittaessa työnnettyä portaiden rakenteisiin.
Asukkaat ovat Asteljoen mukaan erittäin tyytyväisiä konseptiin ja vuoden sisällä vain kaksi asuntoa on vaihtanut asukasta.
Onko vastaavanlaisia taloja siis tulossa lisää?
– Mitään massatuotetta tästä ei tule, mutta ajatuksissa on kyllä toinen ja kolmaskin. Hyvä yhteistyö kaupunkien kanssa on lähtökohta ja edellytys kaikissa asumisen ratkaisuissa. Vantaan kaupunki oli edelläkävijä StudioKodin osalta.
Pohjapiirros.
Alkuperäisen jutun on kirjoittanut Irene Naakka, MTV.
