Eri puolilla Suomea asuvien kahvipöytäkeskusteluissa puhuttaa vuodesta vuoteen yksi asia: miten voi olla, että helsinkiläisen yksiön hinnalla saisit Varkaudesta ison omakotitalon, saunan ja oman pihan?
Tätä juttua varten keräämämme hintatiedot todistavat, että pääkaupunkiseudun ja haja-asutusseutujen välisissä asuntojen hintaeroissa riittää päiviteltävää. Asiantuntijan mukaan asumisen alueelliset hintaerot saattavat lähivuosina jopa lisääntyä.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtajan ja OP:n kiinteistövälitysjohtajan Max Mederin mukaan yksi tärkeimpiä asunnon haluttavuuteen vaikuttavista asioista on työpaikkojen läheisyys.
– Toisaalta työnteko on muuttunut radikaalisti digitalisaation myötä, eli yhä useampi voi tehdä töitä myös etänä tietokoneella. Näin esimerkiksi sadan kilometrin työmatka ei enää tarkoita 200 kilometriä viittä kertaa viikossa, vaan ehkä enemmänkin 200 kilometriä kolme kertaa viikossa.
Työn luonteen muuttuessa myös käsitys siitä, milloin asunto on lähellä työpaikkaa, on muuttunut.
– 20 vuotta sitten pääkaupunkiseutu oli yhtä kuin Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Tänä päivänä siihen mahtuu myös muun muassa Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo.
”Hintaerot todennäköisesti kasvavat”
Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus ei näe, että hintaero suurten kaupunkien ja haja-asutusalueiden asuntojen välillä tulee kaventumaan.
– Haja-asutusalueiden asuntojen hinnat voivat toipua vain kysynnän lisääntyessä. Nyt virta vie suurimpiin kasvukeskuksiin meillä ja muualla maailmassa. On vaikea nähdä kaupungistumisen kääntyvän ainakaan nopeasti toiseen suuntaan, joten odotan hintaeron kasvavan lähivuosina, Brotherus sanoo.
Olemme käyneet juttua varten läpi sekä toteutuneita asuntokauppoja asuntojen.hintatiedot.fi -sivuilta, että äskettäin myynnissä olleita kohteita eri puolilta Suomea. Halpoja neliöhintoja löytyy erityisesti Kainuusta ja Kymenlaaksosta. Kuhmosta on saanut yli sadan neliön omakotitalon 15 000 eurolla. Alhaista hintaa selittää muun muassa se, että 109 neliön asunto on ollut myytäessä huonossa kunnossa.
Myös Helsingistä löytyy pieni nurkka, joka on maksanut vain 10 000 euroa. Kyseessä on Töölössä sijaitseva 10 neliön autopaikka.
Pääkaupunkiseudulta ei tarvitse lähteä kovinkaan kauas, kun hinnat alkavat maltillistua. Esimerkiksi Helsingistä tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalla Lohjalla on myyty keskustasta 53 neliön suuruinen kaksio 96 000 eurolla vuonna 1970 valmistuneesta talosta.
Energiatehokkuutta arvostetaan yhä enemmän
Asuntojen houkuttelevuuteen vaikuttaa Mederin mukaan yhä enemmän energiatehokkuus, eli esimerkiksi se kuinka paljon sähköä kuluu.
– Tavalliselle asunto-osakkeen ostajalle energiatehokkuus näkyy asunnon hoitokuluina. Vielä ei niinkään katsota mikä on yksittäisen huoneen tai laitteen energiakulutus asunnossa, mutta siihen suuntaan ollaan menossa yhä enemmän, Meder sanoo.
– Muutenkin älykotiratkaisut yleistyvät varmasti. Näillä ratkaisuilla voi esimerkiksi tutkia paremmin sisäilman laatua tai säätää valoja tarkemmin. Tai jos puolessa välissä lomamatkaa tulee mieleen ovatko ovet lukossa, ei tarvitse kääntyä takaisin vaan asian voi tarkistaa kännykän mobiilisovelluksesta.
Asunnon kunto ja rakennusvuosi ovat myös isossa osassa myyntihintaa asetettaessa. Joensuussa saa lähes uuden yksiön keskustasta tasan 100 000 eurolla. Vuonna 2015 rakennetussa asunnossa on neliöitä 39,5. Samalla sadan tonnin hinnalla Joensuun Niinivaaran kaupunginosasta on saanut rivitaloneliön, 91,5 neliötä. Talon valmistumisvuosi on 1971.
Varkaus on yksi paikkakunnista, joissa asuntojen hinnat eivät huimaa päätä. 107 neliön, hyvässä kunnossa ollut omakotitalo Varkauden Könönpellossa on maksanut 100 000 euroa. Talo on rakennettu vuonna 1952.
Hinnat nousseet muun muassa Varsinais-Suomessa
Tampereen keskustasta on myyty hiljattain 24 neliön yksiö hintaan 179 800 euroa, mikä on Helsingin Kalliossa sijaitsevaa lähes samankokoista yksiötä lähes kaksi kertaa kalliimpi. Tampereen yksiö on hyväkuntoinen, vuonna 2017 rakennetussa talossa ja Kallion esimerkkiyksiö puolestaan on tyydyttävässä kunnossa talossa, joka on rakennettu vuonna 2013.
Myös Turusta löytyy hintavia yksiöitä. Esimerkiksi Martin kaupunginosasta on myyty 23 neliön yksiö vuonna 1948 valmistuneesta talosta 100 000 eurolla.
Asuntojenhinnat.fi on puolestaan listannut Suomen sata kalleinta asuinaluetta vuodelta 2017. Näistä 25 ensimmäistä on Helsingissä: muun muassa Punavuori ja Eira. Sijalle 26 työntyy Espoon Tapiola, ja sitten siirrytään taas Helsingin alueisiin. Ensimmäinen kaupunginosa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta löytyy vasta sijalta 75: Tampereen keskusta.
Tilastokeskus kertoo, että vajaan kymmenen vuoden aikana hinnat ovat nousseet etenkin muuttovoittoisissa maakunnissa Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Eniten hinnat ovat laskeneet Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä-Savossa – maakunnissa, joista on viime vuosina muutettu pois ja menetetty työpaikkoja.
Toisaalta alueilla löytyy kunnittain eroja siinä miten asunnot menevät kaupaksi, sanoo Juhana Brotherus.
– Osa pienemmistä kaupungeista pärjää tietyn toimialan vedossa. Esimerkkinä Uusikaupunki ja autotehdas tai Kokkolan seutu ja veneteollisuus. Maaseudulla puolestaan osa paikkakunnista pärjää virkistys- ja vapaa-ajan toiminnan kautta. Puumala on hyvä esimerkki kesäkaupungista, jossa on enemmän kesämökkejä kuin kuntalaisia.
Alkuperäisen jutun on kirjoittanut Sanna Pietiläinen, MTV. Alkuperäinen julkaisu
