Asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa miltei puolet omakotitaloista on täysin puusta rakennettuja. Vähähiilisyyteen ja monipuoliseen puun käyttöön on kiinnitetty erityishuomiota Tervakukka-talossa ja Lantti-nollaenergiatalossa.
Kun rakennuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan, energiatehokkuuden rinnalla myös materiaalivalinnoilla on merkitystä. Puun etuna on sen uusiutuvuus sekä hiilidioksidia sitova vaikutus. Puurakenteet ovat myös helposti korjattavissa, muunneltavissa ja kierrätettävissä.
Asuntomessujen 27 omakotitalosta noin puolessa on käytetty runko- tai julkisivumateriaalina puuta. Täysin puusta rakennettuja omakotitaloja on 12: Muurametalot Vuorela, Villa Harmony, Ruislaine, Kastelli Woodpecker, Talo Encore, Omatalo Ruusuvuori, Estelle, Lantti, Käpylä 163, Talo PikkuPuu, Deko-Talon Hyvinvointikoti ja Tervakukka. Myös Asuntomessuilla esiteltävä kaarevan muotoinen kehitysvammaisten palvelukoti on puurakenteinen ja puuverhoiltu.
Lantissa käytetty puuta mahdollisimman monipuolisesti
Aalto-yliopiston tiimin suunnittelemassa Lantti-talossa (kohde 29) on ollut tavoitteena käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja.
– Aiempien kokemusten pohjalta päädyimme puun käyttöön. Talossa on puurunko, puueristys, puuverhous ja puupintoja. Myös sisäpinnoilla käytettiin puuta tavanomaista enemmän, talon suunnittelua johtanut professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta kertoo.
Heikkisen mukaan puuta pyrittiin käyttämään Lantti-talossa hyvin eri tavoin: mahdollisimman pitkälle jalostettuja ja erilaisia materiaaleja puukuitutuulensuojalevyistä liimattuihin vaneriparketteihin.
Rakenteeltaan ilmanpitävä ja hyvin eristetty Lantti on kokonaisvaltaisesti ekotehokas talo. Nollaenergiatalona se tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla ja lämpiää aurinkokeräimillä sekä kaukolämmöllä.
Tervakukassa hyödynnetty lähellä käsiteltyä puuta
Myös Tervakukka (kohde 38) on paikalla rakennettu ja mahdollisimman vähähiiliseksi suunniteltu ja rakennettu puutalo. Energiatehokkuudeltaan talo on passiivienergiatasoinen.
– Alustavien tulosten perusteella Tervakukka varastoi puurakenteiden osalta miltei yhtä paljon hiilidioksidia kuin sen rakentamisesta aiheutui päästöjä, kertoo toimitusjohtaja Pasi Typpö GreenBuild Oy:stä, joka toimii talon näytteilleasettajana.
Tervakukan rakenteissa ja pintamateriaaleissa on käytetty kotimaista, lähellä käsiteltyä puuta aina, kun se on rakennusteknisen toimivuuden kannalta ja taloudellisesti järkevää. Talon runko ja verhoilu on täysin puusta ja lämmöneristeenä on käytetty puukuitupohjaista selluvillaa. Tervakukan sisäpinnoilla on käytetty uusia puisia suomalaisia sisutustuotteita.
Messualueen viereen nousee Isokuusen puukaupunkialue
Asuntomessuilla Asunto-osakeyhtiö Tampereen Vuoreksen Eemelin kahdessa kerrostalossa on käytetty puuta julkisivussa. Täysin puusta rakennettuja kerrostaloja on Suomessa vasta muutamia kymmeniä, mutta niitä tehdään vuosi vuodelta enemmän.
Puukerrostaloja rakennetaan muun muassa Vuorekseen asuntomessualueen viereen nousevaan Isokuuseen. Yli 4 000 asukkaan Isokuusesta tavoitellaan Suomen suurinta puusta rakennettua asuntoaluetta, jossa energia- ja materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Isokuusen rakentaminen alkanee ensi vuonna.
Lisätietoja:
Asuntomessujen puutalot: aluevalvoja Tiina Rantala, Tampereen kaupunki, p. 040 800 7394
Lantti-talo: professori Pekka Heikkinen, puurakentaminen, Aalto-yliopisto, p. 050 517 4727
Tervakukka-talo: arkkitehti Matti Kuittinen, puurakentaminen, Aalto-yliopisto, [email protected]
Tervakukka-talo: toimitusjohtaja Pasi Typpö, GreenBuild Oy, p. 0400 860 884
Isokuusen puukaupunkialue: Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen, Tampereen kaupunki, p. 0400 638 218
Kuvassa Lantti-talo, kuvaaja Kimmo Torkkeli
