Asukasbarometrin 20–30-vuotiaiden vastaajien ajatuksissa korostuu myös kiinnostus kompakteja koteja kohtaan. Nuoret aikuiset valitsevat asunnon, joka vastaa juuri heidän silloisia tarpeitaan. Kysyntä pienten neliöiden kodeista on suurta.

– Tässä voi olla montakin asiaa taustalla. Kohtuullisuuden, ekologisuuden ja helppouden ihanne, kuva kodista tietointensiivisenä elektronisena majana ja asuinympäristön merkityksen painottuminen asunnon sijaan. Ja sitten ihan yksinkertaisesti nykyelämänvaiheen vaikutukset: ei lapsia, joten vähempikin tila kotona riittää, tai toisaalta jos nyt asuu kompaktisti, ja on tyytyväinen asumiseensa, niin ei osaa seuraavana haluta valtavaa kartanoa. Rahaa tarvitaan muuhunkin

Nuorille omistusasuminen on tavoiteltu ihanne. Nuoret pitävät kuitenkin korostetun tärkeänä sitä, että kaikki pidetään yhteiskunnassa mukana: pienituloisille tarvitaan edullisia asumisen muotoja, kuten yhteisöasumista.

Lähiöissä tarpeet toteutuvat parhaiten

Oman kodin rauhallisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä arvoja parikymppisille. Luonnon läheisyyttä arvostetaan esimerkiksi sen tuomien ulkoilumahdollisuuksien ja mielenrauhan vuoksi.

Rauha ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä kuin omakotitalo maaseudulla, vaan nuorten ajatuksissa lähiöistä löytyy sopivan väljää asumista. Asuinalueen vilkasta elämää pidetään tärkeänä ja sitä tuovat esimerkiksi kulttuuri ja ravintolat sekä hyvät kulkuyhteydet.

Keskusta-asumisen sijaan haaveissa toistuvatkin rauhallisemmat lähiöt. Mitä tapahtui nuorten kaipuulle keskustan sykkeeseen?

– Voihan tuotakin pohtia, onko tässä tehty välttämättömyydestä hyve? Jos hieman väljempiä asuntoja on helpommin ja paljon kohtuuhintaisemmin saatavissa vähän kauempaa, mutta hyvillä yhteyksillä, niin miksipä ei. Kaupunkikeskustan asunnot taatusti kiinnostavat, mutta väljä ja viihtyisä lähiö hyvillä yhteyksillä on hyvä vaihtoehto sekin, Tervonen sanoo.

– Suomen lähiöt ovat asuintyytyväisyydeltään Euroopan parhaimmistoa, ja yleisessä keskustelussa turhan aliarvostettuja.