Helsingin uudet kaupunginosat hyödyntävät tyylikkäästi uutta ja vanhaa: ”Viherkattoja oli jo 1900-luvun alussa”

Kuvaaja: Iiro Rautiainen

Helsingin uusimmat kaupunginosat ovat kuin häihinsä valmistautuvat morsiamet, sillä rakentamisessa on käytetty kaikkia näitä: jotakin uutta, jotakin vanhaa sekä vielä jotakin sinistä ja jotakin lainattua. Vanhasta, eli 1900-luvun alun rakentamisesta on kelpuutettu muun muassa yhteisöllisyyttä tukevat korttelipihat.

Helsinkiin rakennetaan parhaillaan useita moderneja kaupunginosia kuten Jätkäsaarta ja Kalasatamaa. Jätkäsaari on ollut tänä syksynä erityisesti suurennuslasin alla, kun aluetta esiteltiin syyskuussa uudenlaisessa Asuntomessutapahtumassa: Kaupunkielämää Jätkäsaaressa. Asuntomessujen ja Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa oli mukana paljon alueen asukkaita ja muita alueen toimijoita.

Jätkäsaaressa toteutuvat monet kaupunkirakentamisen uusimmat tuulet kuten lasitetut parvekkeet ja tornitalot. Korkeat tornitalot ja lasitetut parvekkeet ovat kaupunkirakentamisessa uutta, mutta sen sijaan monet muut nykytrendit kuten viherkatot ja korttelipihat ovat tuttuja jo 1900-luvun alusta.

Kaupunkimaantieteen tutkija Miika Norppa Helsingin yliopistolta on perehtynyt Helsingin urbaaniin kaupunkirakentamiseen yli sadan vuoden ajalta. Hän kertoo mitä perinteisiä elementtejä Helsinki suosii nykyrakentamisessa, ja mistä puolestaan pyritään eroon.

1. Teollisuus kantakaupungissa

Asuntomessut: Meira-rakennus
Meiran paahtimo Vallilassa. Kuva: Meira oy.

Teollisuus kantakaupungissa on asia, josta on pyritty eroon jo vuosikymmenet. Muutama muisto menneiltä ajoilta kuitenkin löytyy Helsingin keskusta-alueelta, kertoo Miika Norppa.

Helsingin liikennesuunnittelussa on alettu suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä – tämä trendi on tuttu jo ammoisilta ajoilta.

– Joukkoliikenne oli myös Helsingin kantakaupungin vanhojen kaupunginosien suunnitteluajankohdalle tyypillistä, Norppa sanoo.

Yksi uusimmista kohteista on Jätkäsaari, jossa julkisen liikenteen suosiminen näkyy.

– Jätkäsaari on kantakaupungin suunnitteluperinteiden mukaisesti kytketty muuhun kantakaupunkiin raitiovaunuyhteyksin.

6. Kattoterassit ja viherkatot

Kaupunkitutkimus6, Asuntomessut

Tornitalojen lisäksi Helsingin kantakaupunkiin on haluttu tuoda entistä enemmän taloyhtiöiden yhteisiä kattoterasseja- ja saunoja.

– Viherkatoille on Helsingissä joitakin edeltäjiä jo sotia edeltävältä ajalta, Norppa kertoo.

Lasitettuja parvekkeita puolestaan näkee muun muassa Jätkäsaaressa paljon, mutta perinteiseen Helsinki-rakentamiseen ne eivät kuulu.

– Tilavat hissit ja lasitetut parvekkeet ovat 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alkupuolen kerrostaloarkkitehtuurista poikkeava elementti, Norppa kertoo.

kertoo.

Lasitettuja parvekkeita Jätkäsaaressa 

7. Yhteisöpihat

Korttelipihoja on Helsingissä rakennettu jo vuosikymmenet, mutta uutena piirteenä on niiden tuominen kantakaupunkiin. Esimerkiksi Jätkäsaaressa on rakennettu jättimäinen korttelipiha usean kerrostalon keskelle (kuvassa).

– Jätkäsaaren uuden korttelin sisäpiha on suunniteltu yhteispihaksi. Ratkaisu on Helsingin kantakaupungin uudelle suunnittelulle tyypillinen, mutta kantakaupungin suunnitteluhistoriassa varsin harvinainen. Joitakin esimerkkejä kuitenkin löytyy: yhtenäisiä kerrostalopihoja toteutettiin esimerkiksi 1920-luvulla Vallilan suurpihakortteleihin.

Jotain uusista korttelipihoista kuitenkin uupuu.

 

Alkuperäisen jutun on kirjoittanut Sanna Pietiläinen, MTV.