Kirkonvarkaudessa sijaitsevan asuntomessualueen puistojen ja leikkipaikkojen maisema- ja vihersuunnittelun kantavana ideana oli asuinalueen sovittaminen luonnonympäristöön. Alueen vahvuudet, järvimaisema ja kauniit mäntymetsää kasvavat rinteet, haluttiin säilyttää ja rakentaminen toteuttaa alkuperäistä luontoa kunnioittaen.

Alueella sijaitsee useita eri leikkialueita, nuotio- ja maisemankatselupaikka, heinäpuutarha, sekä aikuisten ulkokuntoiluun soveltuva alue kuntoiluvälineineen.

Lataa tästä tarkempi  PuistoaluekarttaMikkelin_asuntomessukartta_Ramboll

Rantareitti kulkee alueen läpi välillä koukaten aivan rantaviivalle ja välillä katuja pitkin. Reitti on osa laajempaa Saimaan rantaa kiertävää rantaraittia ja sen paikka on merkattu kirkkaan sinisellä värillä valaisimiin.

Viitasammakon elinympäristön huomioimiseksi ranta-alueella säilytettiin rantakasvillisuus ja liito-oraville jätettiin mahdollisimman paljon puita. Tämä on paitsi viihtyisyystekijä, takaa myös puustoisen asuinalueen. Uutta rakentamista edustavat monipuoliset ja luontoa kunnioittavat ulkoilu- ja virkistysreitit, monipuoliset leikkipaikat, virkistysalueet sekä ulkokuntoilupaikka.

Luontoarvojen sekä ympäröivän harjumaiseman korkeuserojen huomioinen sekä puistojen sovittaminen ympäröivään asuinaluesuunnitteluun vaati usean eri tahon yhteistyötä. Mikkeli voi kuitenkin olla lopputuloksesta ylpeä, sillä alue tarjoaa monipuolisen puistoaluekokonaisuuden, jossa eri-ikäiset käyttäjät on huomioitu poikkeuksellisen hyvin, aluevalvoja Pekka Kammonen kertoo.

Messualueen alkuasukkaat

Ennen kuin yhtään lapionpistoa tehtiin Kirkonvarkauden asuntomessualueella, havaittiin, että alueella on kaksi alkuasukasta, joita ei saa häiritä: liito-orava ja viitasammakko. Molempia suojelee EU:n luontodirektiivi, joka sanelee, että niiden elinpiiriä ei saa tuhota eikä häiritä.

Tiet, puistot ja rakennuspaikat on sen vuoksi suunniteltu siten, että liito-oravalle tärkeät puut säilytetään ja sen kulkureitit turvataan jättämällä suuria puita korkeintaan 20 metrin päähän toisistaan. Matalassa ruovikkoisessa rannassa viihtyvät viitasammakot tarvitsevat rauhaa varsinkin kutuaikana. Siksi niille on jätetty pitkä pätkä rantaviivaa.

Nimet satojen vuosien takaa

Asuntomessualueen puistojen nimissä haluttiin kunnioittaa alueen historiaa ja ne on kaikki nimetty Mikkelissä vuosina 1800- ja 1900-luvuilla vaikuttaneiden merkkihenkilöiden mukaan.

Alueen luontoarvot ja puistojen nimeämisen taustalla olevat henkilöhahmot on tuotu esille Nordenstrengin ja Heinzenpuistoon sijoitettavilla isoilla infotauluilla. Alueelle istutetut kasvilajit on nekin varustettu nimikylteillä. Koristekasveiksi valikoitui esimerkiksi metsätammi, kääpiöpunapaju sekä suomenpihlaja.

Asukkaiden iloksi alueelle istutettiin myös erilaisia hedelmäpuita ja pensaita, kuten luumupuita sekä mustaherukkaa, messutoimiston tiedottaja Piia Mäkilä kertoo.

Resurssitehokasta rakentamista on toteutettu muun muassa käyttäen alueelta kuorittua metsänpohjaa puistoalueiden maisemoinnissa.

Puistoihin saatiin myös taidetta, kun toinen Mikkelin kaupungin vuonna 2015 järjestämästä prosenttitaiteen kutsukilpailun voittajatöistä päätettiin sijoittaa Heinzenpuistoon.

Alueen vahvuudet, Saimaan järvimaisema ja kauniit mäntymetsää kasvavat rinteet, haluttiin säilyttää niin hyvin kuin suinkin mahdollista ja rakentaminen toteuttaa alkuperäistä luontoa kunnioittaen.

Jo asemakaavan suunnitteluvaiheessa Kirkonvarkauden uuden asuinalueen kantavana ideana oli puisto- ja viheralueiden sovittaminen luonnonympäristöön. Harjuinen, valoisa ja monimuotoinen metsämaasto oli omiaan luovalle puistosuunnittelulle”, kertoo puistoalueiden suunnittelusta vastanneen Rambollin maisemasuunnittelija Tiia Valtonen.

Hienoin asia minusta tässä on se, että pidimme loppuun asti kiinni ydinajatuksestamme säilyttää aluesuunnitelman mukaiset isot puistoalueet joka on kyllä aivan poikkeuksellista asuinaluesuunnittelussa, kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen kertoo.

Ehkä siksi asuinalueesta tuleekin ihanan metsäinen tunnelma. Linnut laulavat ja järvi kimmeltää sieltä täältä puiden ja valmistumassa olevien talojen välistä. Kun monenkirjava metsä ja kallioiset rinteet kylpevät erilaisissa värisävyissä on helppo kuvitella että täällä on viihtyisää ympäri vuoden, jatkaa messutoimiston tiedottaja Piia Mäkilä. 

Suunnitelman pääperiaatteet:

• Rakentaminen sovitetaan monimuotoiseen luonnonympäristön (rantaa, kalliota sekä metsämaisemaa säästäen sekä alueen ominaispiirteitä vaalien).
• Suunnittelussa huomioidaan myös resurssitehokkuus ja ulkotilojen monipuoliset toiminnot.
• Rakennettujen alueiden ilme toimii kontrastina luonnonympäristölle. Puistojen toiminnallisissa osissa on käytetty arkkitehtonisia ja värikkäitä välineitä, muotoja sekä pintoja.

Lisätiedot:

Pekka Kammonen, aluevalvoja, p. 044 794 3222

Tiia Valtonen, maisemasuunnittelija, Ramboll Finland Oy, p. 050 381 0514

Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, p. 044 794 3230

Piia Mäkilä, messutoimiston tiedottaja, p. 040 129 4811

Osuuskunta Suomen Asuntomessut toimii paremman asumisen puolesta, vuoden ympäri. Tuomme asukkaan näkökulman mukaan asumiseen liittyviin keskusteluihin, olipa kyse sitten rakentamisesta, asumisen kustannuksista, palveluista tai liikkumisesta. Meillä on katse vankasti tulevaisuudessa: pohdimme, miten suuret megatrendit, kuten kaupungistuminen tai teknologinen kehitys muuttavat asumista. Haluamme ymmärtää, miten ihmiset haluavat asua. Tulevaisuudessa Osuuskunta Suomen Asuntomessuihin törmää uudenlaisissa keskusteluissa ja tapahtumissa.