Suuri liikkumisen keskustelu – liikkuminen ei ole pelkkä välttämättömyys vaan elämäntapavalinta

Perjantaina 9.8.2019 Asuntomessuilla keskusteltiin liikkumisesta. Liikkumista tarkasteltiin vajaan tunnin ajan niin ympäristön, yksilön arjen kuin aluekehityksenkin kannalta. Kouvola oli luonteva paikka keskustelulle, sillä kaupunki on merkittävä raideliikenteen logistinen keskus, josta pääsee raiteita pitkin aina Kiinaan saakka.

Keskustelussa olivat mukana kehitysjohtaja Petteri Portaankorva (Kouvolan kaupunki), suunnittelupäällikkö Juho Hannukainen (VR), MaaS-innovaattori ja Onnibusin perustaja Pekka Möttö sekä harjaantunut työmatkailija Petteri Kettunen. Keskustelua johti Ville Tolvanen Digitalist Groupista.

Yksilön matkustaminen on yhteiskunnallinen kysymys

Liikkuminen on henkilökohtaisen valinnan lisäksi myös yhteiskunnallinen kysymys. Joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen ja verkoston ylläpitäminen vaikuttavat aluekehitykseen, alueiden elinvoimaisuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin. Liikkumisen järjestäminen on keskeinen asia myös pohdittaessa oman arjen ympäristövaikutuksia.

– Ihmiset ajattelevat aiempaa enemmän oman liikkumisensa vaikutuksia, ja käynnissä on ajatusmallin muutos, kertoo Juha Hannukainen kiihtyneen ilmastokeskustelun vaikutuksia ihmisten arkiseen ajatteluun.

– Yhä aktiivisemmin matkustajat miettivät omaa liikkumistaan: mikä on siihen käytettävä aika, kustannukset tai kunkin liikkumismuodon ekologisuus. Ihmiset tulevat matkustamaan aina, eikä liikkuminen tule maailmasta vähenemään, mutta syyt siihen miksi liikutaan voivat muuttua. Työn lisäksi ihmiset arvostavat entistä enemmän omaa vapaa-aikaansa ja kuinka sitä viettävät. Vaikka väki pakkautuu kasvukeskuksiin töiden perässä, osa ihmisistä kuitenkin valitsee järjestää arkensa toisin. Esimerkiksi Kouvolassa asukkaat asuvat pääkaupunkiseutua merkittävästi edullisemmin, pohtii Petteri Portaankorva.

Matkustaminen ei vain passiivista ajan tappamista

Työn tekeminen on murroksessa, mikä vaikuttaa suoraan myös liikkumiseen. Nykyteknologia on mahdollistanut sen, että matkustamisen ei tarvitse enää olla vain passiivista ajan tappamista ja turhaa ajankulua. Työnantajat ovat alkaneet ymmärtää työmatkat mahdollisuutena työntekoon. Jotkut työnantajat mahdollistavat työmatkoihin käytetyn ajan laskemisen mukaan työaikaan. Työntekijät matkustavat paljon myös työpäivien aikana.

– VR kehittää työskentelytiloja ja työskentelemisen edellytyksiä jatkuvasti. Työskentelypisteiden määrää lisätään, penkkejä levennetään ja työskentelylle pyritään luomaan mahdollisimman häiriöttömiä ympäristöjä, kertoo Juha Hannukainen.

– Junassa minulla on aikaa tehdä töitä ja jatkaa tarvittaessa työpäivääni, mutta myös aikaa rentoutua, kuvasi omaa suhdettaan matkustamiseen kokenut pendelöijä Petteri Kettunen.

Nopeat yhteydet ja matkaketjut avainasemassa

Tulevien vuosikymmenien raidelinjaukset ovat puhututtaneet suomalaisessa keskustelussa.

– Nopeat raideyhteydet eivät pelkästään vähennä matkustamiseen käytettävää aikaa, vaan muuttavat ihmisten tekemiä valintoja ympäristöystävällisemmiksi, kun raideliikenne tulee yhä järkevämmäksi vaihtoehdoksi lentämiselle. Itärata-linjaus Kouvolasta Porvoon kautta Helsinkiin mahdollistaisi 45 minuutin junayhteyden pääkaupunkiin. Samalla se palvelisi koko itäisen Suomen tarpeita ja vähentäisi matka-aikoja suurelta joukolta suomalaisia. Ihmiset eivät liikkumisessa niinkään mittaa kilometrejä vaan siihen kuluvaa aikaa, Petteri Portaankorva toteaa.

– Yksittäisten joukkoliikenneratkaisuiden lisäksi tulee miettiä matkaketjuja, kulkemisen tapojen yhdistämistä, eri kulkemismuotojen synergiaa ja yhteistyötä eri palveluntarjoajien välillä. Matkustajille tulee tarjota sujuvuutta, monipuolisuutta ja vaihtoehtoja jotka palvelevat heidän omia liikkumisen tarpeitaan. Päätös matkustamisen tavasta on yksilöllä ja asiakkaalla. Pekka Möttö muistuttaa.

Digitaalisuus on muuttanut jo liikkumista, lippujen hankintaa ja liikkumiseen käytettyä aikaa merkittävästi.

-Tulevaisuudessa liikkuminen muuttuu entisestään ja se nähdään entistä vahvemmin palveluna. Suunnittelemme jatkuvasti lisää matkustamista helpottavia palveluita. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi pysäköintipaikan varaamismahdollisuutta lipun oston yhteyteen. Tai kuinka sovelluksen avulla voidaan tiedottaa puuttuvista junavuorosta ja suunnitella matkaketju uudelleen, VR:n Hannukainen toteaa.