Luottavaisesti kohti messukotiprojektia

Nylundien toimiva koti sekä Nummenharjun asuinalueen mukavat naapurit ovat varmistaneet viihtymisen. Elämäntilanne on kuitenkin muuttunut, lapset ovat aikuisia ja tilan tarvekin erilainen. Lisäksi haaveeksi on jäänyt asuminen kaksikerroksisessa talossa. Sen Nylundit toteuttavat nyt Rykmentinpuistossa.

Petri ja Saija Nylund rakennuttivat vuonna 2000 rohkeasti elämänsä ensimmäisen omakotitalon asuntomessuille Tuusulan Nummenharjuun. Honkarakenteen omakotitalo on ollut nelihenkisen perheen kotina messujen päättymisen jälkeen. Lapset olivat muuttohetkellä pieniä ja talo oli mitoitettu nelihenkiselle perheelle reilunkokoiseksi kodiksi isoine ulkoterasseineen. Tarkoitus oli jäädä taloon loppuiäksi. Kun vuoden 2020 asuntomessujen tulo Tuusulaan vahvistettiin, Nylundit alkoivat miettiä, pitäisikö nyt rakentaa se alun perin haaveena ollut kaksikerroksinen talo? Mietteet menivät pariskunnalla samaan suuntaan.

– Halusin tällä kertaa talon, jossa on parveke, kertoo Saija.

Nyt Nylundeilla on tontti Rykmentinpuistossa odottamassa 2019 kevättä, jolloin uutta taloa aletaan rakentaa messualueelle. Toistaiseksi paikalla tehdään vielä kunnallistekniikkaa ja katuja. Messualueen rakentuminen on hyvässä aikataulussa.

Nylundit asuvat nyt hirsitalossa ja ovat viihtyneet entisellä messualueella erittäin hyvin. Alueesta on muodostunut yhteisöllinen ja suurin osa alkuperäisistä messualueen asukkaista asuu taloissa edelleen.

– Tämä olikin se kaikkein vaikein asia. Olemme viihtyneet erinomaisesti ja asuinyhteisö on ollut erittäin tiivis, aivan huippuluokkaa. Naapurit ovat olleet mukavia ja täällä on saanut käydä lainaamassa puuttuvia ruoka-aineita ja alueen lapset ovat kasvaneet täällä aikuiseksi, kehuu Petri.

Perheet ovat valmistelleet yhdessä juhlia ja naapurustossa on vietetty sekä uusia vuosia että vappuja. Nykyisin asukkailla on oma WhatsApp-rinkinsä.

–  Yhteisöllisyys on ollut suuri asia, sillä naapureitaan ei voi valita, lisää Petri.

Molemmat sanovat tekevänsä haikeina työtä sen eteen, että muutto on edessä. Kahden vuoden päästä asutaan onneksi vain vähän kauempana. Petrillä oli juuri syntymäpäiväjuhlat ja samalla asia julkistettiin naapureillekin.

– Lupasimme muuton jälkeen tulla edelleen juhliin kuokkimaan, kertoo Petri hymyillen.

Nykyisessä talossa on väljän asuintilan lisäksi isot ulkoterassit ja tontin takaosassa alkaa mäntymetsä. Alue on hyvin rauhallista asua.

– Vuonna 2000 meille oli pienten lasten vanhempina tärkeää, että vieressä oli päiväkoti ja lähistöllä Paijalan koulu, sanoo Saija.

Perheen koiralla riittää myös tilaa temmeltää aidatulla pihalla ja vahtia kauempana ulkoreitillä käveleviä lajikumppaneita. Asemakaava vaikuttaa kaiken kaikkiaan varsin onnistuneelta.

– Kyllä ainakin näin on omakotitalojen osalta, josta meillä on kokemusta. Asiaan vaikuttaa myös asemakaavan hevosenkengän muoto, kertoo Petri.

Luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta

Tulevaan asuinalueeseen pariskunta suhtautuu avoimin mielin. Tuusulaan halutaan joka tapauksessa jäädä. Alun perin juuri asuntomessut houkuttelivat Nylundit Tuusulaan. Molemmat ovat maalta kotoisin ja luonnon läheisyys on tärkeää.

– Oma rauha, luonto lähellä ja hyvät mahdollisuudet liikuntaan. Haluamme myös edelleen asua väljästi omakotitalossa, listaa Petri.

– Tuusula on myös kehittynyt siitä, kun muutimme tänne ja nykyisin kehitys näyttää vain kiihtyneen, kiittää Saija.

Perhe harrastaa tennistä ja kiertää välillä Tuusulanjärveä pyörillä. Luontoa riittää monenlaiseen harrastamiseen.

– Täällä on kaikki tarvittava, summaa Petri.

Asuntomessuille rakentaminen ei huolestuta, sillä edellisestä kerrasta jäi positiiviset muistot ja päällimmäiseksi koko projektin helppous.

– Tilasimme talon avaimet käteen -pakettina ja suunnittelimme taloa yhdessä arkkitehdin kanssa ja sisustusarkkitehti hoiti kiinteän sisustuksen. Talon ollessa messukohteena saatoimme myös olla varmoja valmistumisaikataulusta. Teimme niin sanotun monikantasopimuksen eri tahojen kanssa, kertoo Petri.

– Tärkeää oli myös, että saimme valita ja päättää itse sisustusarkkitehdin etukäteen etsimistä materiaaleista ja väreistä meitä miellyttävät vaihtoehdot, kertoo Saija.

– Kun muutimme taloon, tarvitsi koti vain sisustaa omilla kalusteilla. Piha oli valmiiksi istutettu ja koko alue valmis, mikä oli meistä tärkeää, muistelee Petri.

Tontin hakuprosessi ei ole juurikaan muuttunut 20 vuoteen. Prosessissa on monta osapuolta; kunta, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, talotehdas ja rakennuttaja. Nylundit saivat mieleisensä tontin ja ovat tyytyväisiä, sillä tontti rajautuu nykyiseen tapaan metsään ja piha-alue on selkeä.

Nylundeja huolestutti aikanaan Nummenharjulla, miten paljon uusi messukoti kuluu asuntomessujen kävijämäärän jäljiltä. Siitäkään ei loppujen lopuksi ollut suurta huolta.

– Jos jotakin pientä jälkeä oli tullut lattioihin tai muualle pintoihin, kaikki korjattiin takuuna kuntoon ennen muuttoa. Kaikki toimi oikein hyvin, kertoo Petri.

Vielä totutellaan hieman haikein mielin ajatukseen muutosta rakkaalta asuinalueelta. Molemmat ovat varmoja, että kun rakentaminen alkaa, niin odotus uuteen kotiin muuttamisesta on päällimmäisenä. Tällä kertaa Nylundit päätyivät moderniin, valkoiseen kivitaloon.

– Talossa on samat huoneratkaisut kuin tässä nykyisessäkin, mutta asuinneliöitä on uudessa kodissa tällä kertaa 30 vähemmän, kertoo Petri.

Perheen tytär opiskelee vielä USA:ssa kaksi vuotta ja palaa sitten Suomeen. Poika on parhaillaan armeijassa ja aloittaa sen jälkeen opiskelun pääkaupunkiseudulla. Molemmille lapsille tulee uuteen taloon omat huoneet. Uudessa kodissa tulee olemaan noin 160 asuinneliötä kahdessa kerroksessa.

Hirsitalo vaihtuu kivitaloon

Uusi talo sijoittuu eri tavalla tontille nykyiseen verrattuna. Varsinainen oleskelupiha sijoittuu talon etupuolelle. Talon takaa alkaa metsikkö ja tontti sijaitsee messualueen takakulmassa, josta ei ole läpikulkua.

– Etäisyys naapureihin on hieman lyhempi, sillä tontit ovat Rykmentinpuiston messualueella pienempiä kuin Nummenharjun messualueella, kertoo Petri.

Nykyisen omakotitalon tontti on 1 150 neliötä ja uusi tontti tulee olemaan 765 neliötä, vaikka on messualueen pientalotonteista toiseksi suurin. Toisaalta uusi koti on kaksikerroksinen ja jättää siten enemmän tilaa piha-alueelle.

Molemmat sanovat panostaneensa suunnittelussa erityisesti kotona viihtymiseen. Uuteen taloon tulee muun muassa reilu sauna- ja kylpyosasto. Siihen panostettiin mieluummin kuin kodinhoitohuoneeseen, joka on uudessa kodissa nykyistä pienempi.

– Vietämme kaiken aikamme ulkona lämpimään vuoden aikaan ja uuteen kotiinkin tulee riittävän suuret terassit, kertoo Saija.

Nylundit ovat innostuneita ruoanlaitosta ja keittiöön on myös panostettu uudessa kodissa. Uuteen taloon tulee myös paljon elämää helpottavaa tekniikkaa.

– Digi- tai hifitaloa ei kuitenkaan haeta, sanoo Petri.

Talo kuin taideteos

Uudelta asuinalueeltaan Petri ja Saija odottavat paljon.

– Toivomme, että alueella on puistoja ja turvallista elää, kadut ja kasvillisuus ovat hoidettuja ja kokonaisuudesta tulee viihtyisä asuinalue, sanoo Saija.

Tuusulan kunnalta pariskunta toivoo kehitystä palveluihin, ettei olisi houkutusta lähteä Keravalle palvelujen perässä. Liikenne on myös ollut heistä lisääntyvä ongelma. Molemmat käyvät töissä Helsingissä ja ruuhkat ovat tulleet tutuiksi.

– Uudella alueella toivomme liikenteen toimivuutta ja asuinalueelle myös palveluja, listaa Saija.

Ensimmäistä kertaa messualueelle rakentaville Petri antaisi seuraavat neuvot: kannattaa tarkoin tutustua rakentamisen sopimuksiin ja tarvittaessa neuvotella muutoksista. Kannattaa myös huolellisesti tarkistaa budjetti ja mitä kokonaispakettiin kuuluu, ettei tulisi yllätyksiä.

Petri ja Saija haluavat saada talon valmiina, koska oma aika ei riittäisi rakennusajan päätöksiin, tarvikkeiden hankintaan ja valvontaan.

– Meille avaimet käteen -rakennuttaminen on edelleen paras vaihtoehto -ja huolettomin, toteaa Petri.

Asuntomessualueen tonteista kiinnostuneita he vinkkaavat olemaan edelleen aktiivisia, vaikka tällä hetkellä kaikki tontit ovatkin varattuja.

– Muutoksia voi vielä tulla ja suosittelemme kysymään asuntomessutoimistolta mahdollisesti myytäviä kohteita, neuvovat Nylundit.

Vuoden 2020 Asuntomessujen teemoina Tuusulassa ovat energia, taide, aktiivinen arki ja älykotiratkaisut. Miten Nylundien uudessa kodissa nämä teemat tulevat toteutumaan?

– Talo on jo yksistään arkkitehtuuriltaan näyttävä taideteos. Hyvää ja aktiivista arkea ovat meille toimiva tilaratkaisu runsaine säilytystiloineen, ulkoterassit, kylpypalju ja kotona viihtyminen sekä kokkaaminen. Kivitalo on kestävä ja markkinoiden energiataloudellisimpia asua, listaa Petri lopuksi.

Teksti ja kuva: Anne Melart

• Historian ensimmäiset Asuntomessut Suomessa pidettiin Lahelassa vuonna 1970 tasakattojen kulta-aikaan. Messualue oli  6 ha ja asuntoja 66, joista näyttelykohteita 39. Kävijöitä oli 85 000.
• Vuonna 2000 Nummenharjun asuntomessut vetivät ennätyksellisesti kävijöitä. Oheiskohde Bau löytyi Tuusulan Rantatieltä. Messualue oli 32 ha ja asuntoja rakennettiin 127, joista näyttelykohteita oli 55. Kävijöitä oli 271 000.
• Kolmannet asuntomessut Tuusulassa järjestetään Rykmentinpuiston alueella Hyrylän keskustassa vuonna 2020. Asuntomessuille Tuusulaan rakentuu 28 pientalotontin lisäksi pienkerros-, rivitalo- ja townhouse-asuntoja. Lisäksi asuntomessualueelle tulee päiväkoti, joka yhdistää samaan kortteliin senioriasumisen ja eri-ikäisille suunnatut hoivapalvelut.
• Vuoden 2020 Asuntomessujen rakentamisaikaisina teemoina on energia, taide, aktiivinen arki ja älykäs asuminen. Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisistä Asuntomessuista.

Lisätietoja:

tiedottaja Johanna Kaunisto, p. 040 314 2003, Asuntomessut Tuusulassa 2020