Muistelmat jatkuvat… (aiemmin ilmestyneet osa 1 ja osa 2)
Kun talo oli noussut kesäkuussa pystyyn, jouduin olemaan töiden vuoksi reilun viikon poissa paikkakunnalta, ja sinä aikanahan oli tapahtunut paljon.
Lattia oli valettu.
Putkitöitä oli tehty tuulettuvassa alapohjassa.
Samoin teknisessä tilassa – vesikiertoisen lattialämmityksen kytkennät tehty.
Väliseinien rungot oli rakennettu. (kuvassa eteinen, työhuone ja wc)
Tässä taitaa olla varasto – ja ylpeä rakennuttaja.
Ja tässä toinen. Meidän kuului järjestää tontille jätelava – ja ihan itte tehtiin!
Heinäkuun lopulla kannettiin 1 700 kiloa takkaa sisälle.
Samaan aikaan olivat sähkömiehet talolla aloittaneet oman työnsä.
En tiedä kuinka paljon kaapeleita taloon on vedetty, mutta paljon joka tapauksessa.
Seuraavana päivänä tulikin sitten takkamuurari töihin. Takaksi olimme valinneet Uuniseppien Riekon kahteen suuntaan aukeavana.
Takan pinnassa on tumma kevyesti raidoitettu laatta. Carlos mietti, milloin takassa paistetaan ensimmäiset makkarat. (Älä huoli poika, pian.)
Talolle oli ilmaantunut melkoinen pino kipsilevyjä – väliseinät alkaisivat rakentua. Samalla sähkömiehet tekivät pitkää päivää.
Timpuri erehtyi kysymään meiltä, millä tavoin hän asettaa saunan ledit kattoon. Tarkoitti kai, että mille sivulle tulevat. Kysyin, milloin asia pitäisi tietää ja timpuri antoi pari päivää päätäntäaikaa. No, mepä sitten mietimme – ja lopputuloksena oli pyyntö laittaa valot Iso koira -tähtikuvion muotoon. Saamamme piti.
Seuraavana päivänä, kun me vierailimme muiden Jyväskylän messurakentajien kanssa Hyvinkään asuntomessuilla, oli talolla levytetty väliseiniä ja kiinnitetty pistorasioita ja valokatkaisijoita.
Hyvinkään reissun jälkeen pääsimme ensimmäistä kertaa kurkkaamaan käyttöullakolle oikein portaita pitkin.
Historian kertaus riittäkööt tältä päivältä/ yöltä. Jospahan huomenna vielä lisää. Huomenna perjantaina olisi tarkoitus meidänkin kiertää taas messuja ja lisäksi päivystänen jokusen hetken talolla Carlosin kanssa. Saa rapsuttaa – koiraa siis.