Kun taloprojektimme lähestyy maaliviivaansa – jona pidän messujen jälkeisiä korjauksia, loppubyrokratiaa ja tulevaa muuttopäiväämme – on hyvä luoda silmäys taaksepäin ja hämmästyä siitä määrästä asioita, mitä viimeisen noin 2,5 vuoden aikana on taloprojektissamme käyty läpi. Samalla tämä pikakelaus toimii subjektiivisena raporttina siitä, mitä muuttovalmiin omakotitalon, messutalon ja Ainoakodin rakennuttaminen oli.
Ensimmäistä kertaa rakentamisajatuksissa kera kameran kävimme Äijälänrannassa helmikuussa 2012, jolloin toive talon rakentamisesta Äijälänrantaan oli virinnyt. Koirat – silloin nykykokoonpanosta poiketen Joona ja Turca – tykkäsivät kirmata silloin vielä kovin autioila Äijälänrannan pelloilla.
Kohti tontin hakua edettiin maaliskuussa 2012 tontti-infossa ja huhtikuussa kaupungin alueella järjestämässä tonttiesittelyssä. Alla oleva kuva on kuvattu suurinpiirtein nykyisen tonttimme paikalta, vaikka tuolloin ei toki ollut vielä missään määrin selvää tontin saaminen koko messualueelta saati varsinkaan tuolta kohdalta.
Kesäkuussa tonttimailla käytiin jälleen haaveilemassa, siitä tämän postauksen ensimmäinen kuva. Syyskuussa rakentamishaave oli konkretisoitunut niin, että tiedettiin jo, mikä meidän tonttimme on. Joona-koiramme lenkkeili mukana.
Talven mittaan sitten suunniteltiin, sivistyttiin ja hiottiin suunnitelmia. Perehdyimme muun muassa koirien kanssa toimiviin pihoihin Amazonista tilattujen kirjojen oppeja soveltaen. Tammikuussa 2013 jätettiin rakennuslupahakemus ja rakennuslupa taidettiin saada maaliskuun tienoilla.
Huhtikuussa 2013 palattiin Äijälänrantaan toteamaan, että pian alkaa tapahtua.Virallisesti rakentamisen maatöineen sai aloittaa toukokuun ensimmäinen.
Ja mehän aloitimme. Aika paljon tuli tontille maahan upotettavaa tavaraa, eikä tässä kuvassa suinkaan ole vielä kaikki.
Tässä sitä upottamista, suodatinkankaan levitys.
Talven aikana perheemme oli kasvanut Carlosilla, joka osallistui innolla maatöihin.
Sitten tontilla kävi paalutuskone. Keskimääräinen paalupituus taisi olla kuuden metrin luokkaa – aika maltillinen alueeseen nähden.
Paalut saivat myös komeat paaluhatut.
Tärylätkäilemäänkin päästiin.
Toukokuun 2013 lopulla Perustavan väki kävi hoitamassa perustukset kuntoon – siistiä jälkeä tuli.
Jos en väärin muista, taisi meidän talomme olla Äijälänrannassa ensimmäinen, jossa oli perustukset.
Talossamme on tuulettuva alapohja, jota eristettiin finnfoameilla.
Ontelolaattojen nostaminen oli hurjaa katsottavaa. Tässä on osa jo paikoillaan.
Talotehtaan aloituskokous pidettiin Designtalon (/Ainoakodin) työpäällikön, vastaavan mestarin ja taloedustajan kanssa kesäkuun auringossa.
Kaukolämmön saaminen jäi aluksi pienestä kiinni.
Ei tämä tähän jäänyt, talo on todistettavasti pystyssä – seuraavista vaiheista seuraavassa postauksessa mahdollisesti myöhemmin tänään.