Siirrytäänpä eteisestä ja työhuoneesta seuraavaksi keittiöön.
Keittiölle meillä oli sekä koiranäkökulmasta nousevia että muita kriteerejä enemmän kuin mihinkään muuhun tilaan. Koiralle keittiö on kodin tärkein tila, aloitetaan siis koiranäkökulmasta:
- huomioitavaa:
koiranruuan säilytys, valmistelu, käyttö ja siivous - jääkaapin oven
sulkeuduttava tiiviisti, varauduttava jääkaapin avauspolkimen peittämiseen - kuivaruuan
säilytysratkaisu, ei muovia - metalliset ruokakupit
- korotettu kuppiteline
- koirien ruokailu keittiön ulkopuolella rauhallisella
paikalla - ei pöytäliinoja, tabletit kyseenalaisia
- induktioliesi turvallisuussyistä
- uunin painikkeet sisään painettavat
- jäteastiat laatikoissa
- ei keittiöpyyhettä roikkumaan kalusteiden kahvoista koirien
ulottuville - soft-close –laatikot
- tukeva, kynsiä kestävä ruokapöytä – ei lasia, ei
teräväreunainen - veitset laatikkoon, ei tasoille tai muuten esille
Muita toiveitamme olivat:
- vetolaatikoita hidastimilla
- tunnelmaa
- edistykselliset koneet, digitaalinäytöt
- koneita ei integroida piiloon
- uuni: kiertoilmatoiminto
- mikro: digitaalinen
- astianpesukone: kaadettavat metallipiikit,
näyttää pesuohjelman keston - selkeät vetimet
- valaistus led-valonauhalla
- tiilisomistetausta
Koirien kuivamuonasäilytys on meillä keittiön viereisen kodinhoitohuoneen puolella, joten palataan siihen vasta myöhemmin. Keittiön kaikki isot kodinkoneet tulivat Electroluxilta, joka on Rosenlewin ohella Ainoakodin ja Designtalon sopimuskumppani. Valintavaiheessa selvitimme myös muita merkkejä, mutta hyvityshinta pakettiin kuuluneista kodinkoneista olisi ollut niin pieni, että vaihto muuhun merkkiin vaihtaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Siispä olimme sidottuja jokseenkin suppeaan valikoimaan, josta kuitenkin löytyivät ihan laadukkaat ja tarpeemme täyttävät koneet.
Varsinkin rescue-taustaisilla koirilla on joskus hallitsematon suhtautuminen ruokaan ja siksi on tietysti tärkeää, ettei koira voi saada itse jääkaapin ovea auki. Electroluxin edustajan kanssa keskustelinkin mm. siitä, että koirien kanssa voi osoittautua tarpeelliseksi peittää kylmälaitteiden jalkapolkimet.
Induktioliesi on koirakodin ehdoton turvallisuuslähtöinen valinta. Kun levy ei kuumene kuin oikeanlaisen kattilan ja pannun alla, on tulipalovaara ja tapaturmariski oleellisesti pienempi. Hipaisukytkimet ja lapsilukko tuovat lisää turvallisuutta. Liian monta
tulipaloa on syttynyt koirien kuroteltua liedelle jäänyttä ruokaa ja saatua lieden
päälle. Samasta syystä halusimme sisään painettavat uunin painikkeet.
Vaikkei koiriin liitykään, muun tekniikan jatkoksi voisi tässä kohtaa esitellä silmäteräni, Oraksen Optima-sarjan hanan lämpötilanäytöllä. Enää ei tarvitse polttaa käsiä tai arpoa mahtaako vesi olla kädenlämpöistä pullataikinaa varten. Kuvassa myös Magisson keittiöliinapidike ja Susannan työhuoneen hauska bamburätti.
Koirien ruoka- ja juomakuppien korottaminen lattiatasoa ylemmäs oli ehdoton toive erityisesti Carlosin nivelvaivojen vuoksi – talolla kupit ovat ergonomisella korkeudella eikä niska kenossa kurottelua tarvita. Lattialla olevista kupeista ruokailu on myös koirille rauhatonta. Hienot kuppitelineemme valmisti Think Today. Koirien ruokapaikka on paras sijoittaa hieman keittiön ulkopuolelle rauhallisempaan paikkaan, jottei keittiö yhdisty koirilla liian vahvasti ja stressaavasti ruokaan. Metallikupit taas valikoituivat meille niiden kestävyyden ja hygieenisyyden vuoksi. Muovikuppien ongelmana ovat bakteerit ja keraamiset kupit hajoavat riehakkaamman tai kuppiaan kantavan koiran käsittelyssä liian herkästi.
Vaikka yleinen trendi tuntuu olevan jättää nykyään vetimet keittiön kaapeista pois, meille vetimet haluttiin käytettävyyden vuoksi. Tyypillistä on säilyttää keittiön käsipyyhettä roikkumassa kaappien vetimistä, mutta siihenkin asiaan koiranäkökulmalla oli sanansa sanottavana. Koira voi helposti oppia avaamaan kaapit ja laatikot vetämällä ovesta roikkuvasta pyyhkeestä, joten meillä sisustussuunnittelijoille sallittiin pyyhkeen ripustaminen vain yläkaappeihin. Eli soveltumaton tapa alla vasemmalla, oikea tapa oikealla. 🙂 Laatikoiden soft close -ominaisuus vaatii niiden avaamiseen enemmän voimaa, jolloin koira ei saa herkästi myöskään kuonolla tai tassulla tökkäämällä ovia auki.
Tavaroiden sijoitteluun keittiön laatikoihin ja kaappeihin liittyy paljon muitakin koirapointteja. Roskiksethan kiinnostavat monia koiria, joten luonnollisesti jätteet on syytä sijoittaa suljettujen ovien taakse. Jätelajittelujärjestelmämme muuten on yksi erityisistä ilonaiheistamme keittiössä: vihdoinkin on riittävät tilat eri jätelajeille!
Yhtä lailla koira- kuin lapsiturvallinenkin ratkaisu on sijoittaa aterimet ja etenkin terävät keittiöveitset visusti laatikoihin eikä seinätelineisiin tai tasoille vahingossakin osuttaviksi. Petra-keittiöiden aterinlaatikoiden mukana tuli mainiot, isot aterinlokerikot.
Kiva lisä on myös maustelaatikko. Perinteisestihän mausteet säilytetään lieden yläpuolella maustehyllyllä tai maustekaapissa, mutta liedeltä nousevien kosteuden ja kuumuuden vuoksi se on väärä paikka.
Olimme projektissamme vailla sisustussuunnittelijaa pintamateriaali- ja kiintokalustevalintojen jälkeisen ajan ennen irtokalustamisvaihetta ja se harmiksemme näkyy keittiön pistorasiasijoittelussa. Siinä missä keittiön led-valonauhojen sijoittelu sai jopa kiitosta äärimmäisen tiukan kritiikin AD-Luxilta, tulivat valkoiset pistorasiat sijoitetuksi muuten harmoniseen keittiönäkymään töksähtäen keskelle välitilaa. (Itse olemme sisustamisen estetiikan kanssa niin kädettömiä, ettemme tuota ilman sisustussuunnittelijaa tajunneet.)
Niin koira- kuin kissakodissakin on syytä miettiä pöytäliinojen ja tablettien käyttämistä. Joskus kun eläin saattaa kurotella pöydälle omistajan silmän välttäessä…
Alkujaan ajattelimme muuttaa uuteen kotiin mukanamme vanhan ruokailuryhmämme, johon olimme kovin mieltyneet, mutta lopulta ihastuimme tähän Kodin Ykkösen kierrätysmäntyä olevaan ruokapöytään niin, että niin se kuin mekin olimme myytyjä. Koska alkujaan meidän ei ollut tarkoitus lunastaa myöskään keittiön tuoleja, valitsi sisustussuunnittelijamme ne oman näkemyksensä mukaan pitäen mielessään kuitenkin sen, että metallijalat toimivat koiraperheessä. Kun päädyimme lunastamaan pöydän, olikin edessä kysymys siihen – sitten taloon muutettuamme – sopivista tuoleista, kun emme tykästyneet näiden messuille valittujen tuolien valkoiseen väriin ja istuinosan puhdistaminen tahroista epäilytti. Nämä tuolit olivat kuitenkin yllättävän mukavat istua ja sopivat talon muuhun sisustukseen, joten sisustussuunnittelijamme ehdotti tahraprobleemaan sappisaippuan käyttämistä. No, emme varsinaisesti koe kutsumusta tahrojen nyhräämiseen, joten otimmekin ilolla vastaan vasta seuraavan ehdotuksen: kepeät istuintyynyt tuolien istuinosia suojaamaan. Tyynyjen tahraantuessa ne kun voi yksinkertaisesti heittää pesukoneeseen. Esteettisen kokonaisuuden vuoksi jouduimme taipumaan sisustussuunnittelijoille siinä, että näitä istuintyynyjä emme saaneet tuoda vielä messuille taloon, joten ne etsiskelemme vasta myöhemmin.
Paitsi että metallijalkaiset tuolit sietävät hyvin vaikka naskalihampaisen pentukoiran tutkimusretkiä, kestää myös pöytä kovaakin käyttöä. Kierrätysmännyn rouhea pinta antaa paljon anteeksi.
Alkujaan haaveilimme tyyliltään vielä hieman perinteisemmästä keittiöstä. Taloprojektiin lähtiessämme olimme nimittäin vasta teettäneet keittiöremontin silloisessa asunnossamme ja tykästyneet lopputulokseen. Sieltä tuli ajatus myös tiilisomisteen käyttämisestä esimerkiksi keittiön välitilassa. Alla kuva silloisesta keittiöstämme.
Valkoinen taas oli keittiönkin värivalintana meille selkeä ei, mutta niin vain valkoisiin oviin päädyttiin – sisustussuunnittelijan taivuttamana jälleen. Vaikka valkoiset ovet epäilyttivät ja välillä meitä harmittivatkin, olemme nyt koko talon sisustuksen valmistuttua siihenkin valintaan tyytyväisiä. Keittiömme on saanut myös messuvierailta todella paljon kehuja. Sen avaruudesta, tasojen riittävyydestä ja sijoittelusta pidetään, ja niin totta vie pidämme mekin. Keittiön kaappien täyttämistä omilla astioillamme odotan jo malttamattomana.
